Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Kohti marraskuuta - harmaalla mennään!

Kuva
Aluksi pitää heti todeta, että tykkään harmaasta väristä. Olen aina käyttänyt harmaita vaatteita ja sisustanut kotia harmailla väreillä. Tässä jutussa antaudun sekä ihastelemaan harmaita sisustuksellisiakin tunnelmia mökiltä ja kotoa että potemaan vähän kaukokaipuuta.  Oltiin viikko sitten viikonloppuna meidän maalla ja sattuikin niin sopivasti tosi harmaa sää juuri silloin. Tuolloin iski melankolia ja sitten iski kaukokaipuu. Tuollainen tunnelma taitaa ehkä eniten heijastella suhdettani ympäröivään harmaaksi muuttuneeseen syksyiseen luontoon. Olen ollut niin lumoutunut alkusyksyn väreistä, että menee hetki sulatellessa luonnon värittömyyttä. Onhan toki selvää, että lähes kolmen vuoden tauko matkasta pois kotoa alkaa olla jo aika pitkä aika. Että johan se oli aika alkaa haaveilla matkustamisesta. Jopa hetkellisesti innostuttiin puolisonkin kanssa pohdiskelemaan käyntiä meille rakkaassa Ranskassa. Miehen ollessa ulkona puuhailemassa omiaan, huomasin ikkunalaudalla meidän yhden matkamme

Keittoa ja kuulumisia

Kuva
Ajattelin kirjoitella tällä kertoa hieman kotikuulumisia keittokattilan ääreltä. Nimittäin tein yksinkertaista kaalikeittoa ja kerron teillekin miten sen tein. Ne. jotka ovat minua seuranneet pitempään, ehkä muistavat, että silloin tällöin teen jotain yksinkertaista keittoa. Ja keitothan on yleensäkin helppoja ruokia ja maku vain paranee uudelleen lämmittäessä. Niistä on kiva raportoida muillekin. Kaikkihan me kotien ruokavastaavat tiedetään miten juuttuu samoihin resepteihin jatkuvasti. Itse ilahdun aina, kun löytyy jotain helppoa kokattavaa. Tähän keittoon päädyin ostamaan kaalin, joka oli tarkoitettu kääryleitä varten. Käytin siitä puolet. Lisäksi keittoon käytin porkkanaraastetta ja jauhelihaa. Lihan voi jättää poiskin, mutta antaahan se vähän ruokaisuutta, jos ei halua ihan vegaanista ruokaa tehdä. Aluksi paistoin sipulia ja valkosipulia paistinpannulla ja laitoin ne pataan. Sitten lisäsin pataan pilkotun kaalin ja porkkanaraasteen. Lorautin joukkoon hieman, ehkä puoli desiä, valk

Suon ihana tuoksu ja muita elämyksiä

Kuva
Onpahan ollut aika ihana alkusyksy ja jotenkin tuntuu siltä, että tänä syksynä ovat aistit olleet aika herkät havainnoimaan ympäröivää luontoa. Osasta luontokokemuksistani kiitos heti alkuun ystävyydelle, joka saa lähtemään uusiin elämyksiin ja hieman kokeilemaan rajojaan. Ja miehelle, joka ihan varta vasten lähti syksyisenä sunnuntaina mökillä käymään kanssani ehkä suloisimman pienen suon rannalla, jonka löysin pari vuotta sitten. Tällaisin miettein juttua luontokokemuksista syyskuulla. Luonto on ollut aina läsnä elämässäni lapsuudesta lähtien tavalla tai toisella. Me suomalaiset olemme varsin onnekkaita luonnon läheisyydestä. Olen tottunut liikkumaan meidän mökillä metsissä ja luonnossa nykyisin myös yksin. Pelkästään mökin pihapiirissä saa ajan kulumaan ihastellen vieressä virtaavan Iijoen kauneutta ja odottamaan milloin joutsenet lentävät vakioreittiään sen yllä. Joskus onnistaa nähdä, useimmiten ei. Mutta se odottaminenkin, se kannattaa aina. Käytiin tosiaan miehen kanssa ensimmäi

Persikkakakkua kahvihetkeen

Kuva
Miten siellä on kesä mennyt? Onko tullut leivottua kuumilla ilmoilla? Täällä ei juurikaan ole mitään tullut tehtyä, mutta nyt olen ilmeisesti siirtymässä loppukesän tunnelmiin, kun olen pitkästä aikaa leiponut.  Näin joku aika sitten instagramissa reseptin, jota halusin kokeilla. Ja niin vain aloitin tämän viikon leipomalla kakkua. Siinä soiteltiin parin ystävän kanssa ja niin meitä olikin tavallisena maanantain myöhäisenä iltapäivän hetkenä kolme nauttimassa kahvia ja kakkua. Ja huom! kuvat otin ennen ja jälkeen kahvittelun, kuten yleensä teen, jos otan kuvia tänne blogiin. Kyllä hetki ystäville on hetki vain ystäville. Ajattelin jakaa tämän mainion reseptin eteenpäin nyt täällä somessa. Se muuten onkin kivaa, että reseptejä löytyy tälläkin tavoin ja ne pysyy (ainakin toistaiseksi) tallessa googlettamalla. Tämän reseptin löysin instagramista ruotsalaiselta bloggaajalta @elsabillgren Usein tällaiset reseptit kiertää ahkeraan, joten en mitenkään voi tietää mistä se hänelle on tullut. Mu

Lomalta paluu ja paluu havaintoihin asuntomessuilta

Kuva
Todellakin, lomalta paluu on tosiasia itselläkin. Huomaan jälleen tänäkin vuonna, että kesä meni todella nopeasti ja oli koko ajan tekemistä yllin kyllin. Oikeastaan ihan erilaista on loman vietto nyt kuin oli aikanaan työssä ollessa. Ja tämän kokemuksen olen huomannut jakavani monien kanssa, että isovanhemman kesät ovat erilaisia. Sillä elämään ja kesän viettoon kuuluvat olennaisena osana myös lapsenlapset perheineen. Siihen liittyen hieman kirjoitinkin kesäkuussa, joten keskityn tällä kertaa muuhun. Jotain oli tänäkin vuonna meidän ohjelmassa samaa kuin on ollut jo vuosikymmenten ajan. Nimittäin olemme käyneet melko usein kesäisin asuntomessuilla. Tehtiinkin lomamatka Lounais-Suomeen asuntomessujen aikaan. Varattiin yksi iltapäivä, jota varten valitsin etukäteen ne talot, joihin tutustuttiin etukäteen.  Tämän vuoden asuntomessut olivat Naantalissa ja voi mitkä messut olivatkin. Teki nimittäin hyvää, että meillä oli ollut välissä kahden vuoden tauko messujen osalta. Tuntui siltä, että

Ei toi mikään mummo oo ... sanottiin lapsenlapselleni. Ja muutakin pohdintaa iästä ja ikääntymisestä.

Kuva
Missä tuon otsikon mukaisen lauseen kuulin, siitä lisää tässä kirjoituksessa ja sananen siitä minkälaista pohdintaa lause minussa aiheutti. Ollaan oltu viikko yhden lapsemme perheen luona tällä viikolla. Hain pari päivää sitten pitkästä aikaa kuusivuotiasta (kohta seitsemän vuotias ekaluokkalainen neito M) lapsenlasta päiväkodista. Isoveli on päivät meidän kanssa, mutta pikkusisko haluaa olla viimeiset viikot päiväkodissa leikkimässä kavereiden kanssa. Oli kesäpäivä ja minulla oli jalassa farkut, vaalea anorakki avoimena lepattaen ja varmaan jotkut lenkkarit tai converset jalassa. Neito M seisoi kavereitten kanssa päiväkodin aidan sisäpuolella - niinhän lapset usein ovat, kun odottavat hakijaa. Neito M sanoi kavereille, että mummi tulee. Silloin ympärillä olleet pojat katsoivat toisiaan ja kuin hidastetusta filmistä muistan tapahtuman ja sanat, jotka painuivat syvälle mieliini; EI TOI MIKÄÄN MUMMO OLE!!! Taisin sanoa myöhemmin puolisolle ja pojallekin mitä kuulin. Hyväntahtoisesti hymy

Toukokuun terveisiä kotoa, mökiltä ja pihahommista

Kuva
Nythän kävi niin, että toukokuu meni ohi ihan yllättäen. Onko siellä muita, jolle olisi niin voinut käydä? Että ihan kokonainen kuukausi kiitää ohi. Ei sen puoleen etteikö olisi ollut täynnä tapahtumia. On ollut kiva kuukausi ja monenlaisia tapahtumia. Ehti kuulua parikin viikkoa, jotka kuului pääasiassa pikkulapsiperheen arkea niin Etelä-Suomessa kuin täällä kotona.  Ajattelinkin vain tulla kertomaan, että täällä ollaan. Parhaillaan minulla on ollut pari päivää lievää nuhakuumetta. Ja sitä tässä yritän parannella. Ihan vain oleilen ja mietin aikani kuluksi millä tavoin voisi kotiin tuoda kesäistä tunnelmaa. Jossain määrin jotain viitteitä kesän sisustamisajatuksista (tai ajattelemattomuudesta - mikä outo ilmaisu!) taitaa näkyäkin meillä. Siivotessani alkukuusta olohuonetta laitettiin kesän ajaksi pois meidän villamatto. Meillä ei ole varsinaista kesämattoa, mutta tuotiin mökiltä valkoinen (tai oikeastaan ei enää niin valkoinen) matto meidän olohuoneeseen. Se ei ole enää valkoinen, kos

Tunnelmapaloja vappuviikonlopusta ja muutama ruokavinkki

Kuva
Vappu osui tänä vuonna viikonloppuun ja sehän oli oikein sopiva ajankohta monenlaiselle ajanvietolle ystävien ja perheen parissa. Meillä pitkä keittiönpöytä täyttyi ystäväperheiden kanssa vapun aatonaattona monenmoisesta keskustelusta ja ajankohtaisten asioiden pohdiskelustakin. Arvaatte varmaan mitä tarkoitan ajankohtaisilla asioilla! Olemme tavanneet vuosien ja vuosien ajan tietyllä ystäväporukalla toistemme kodeilla ja mökeillä säännöllisen epäsäännöllisesti ja nyt oli takana lähes kahden ja puolen vuoden mittainen tauko tapaamisessa. Olikin hieman jännittävää valmistella tapaamista pitkästä aikaa. Yleensä syödään ns pitkän kaavan mukaan ja testaillaan viinien soveltuvuutta ruokiin. Ajattelinkin lyhyesti vinkata parista ruuasta.  Enemmän on vinkkiosastoa tämä juttu, koska en ottanut kuin muutaman kuvan illan ruuista. Päädyin tekemään ystävän ehdotuksesta alkuruuaksi parsakeittoa. Parsahan on tähän aikaan vuodesta vaihteluksi oikein hyvä raaka-aine esimerkiksi perunoiden tilalta kala

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jutustelua kodin sisustamisesta ja pieni, suuri muutos

Kuva
Kuten olette huomanneet, kirjoitan sisustamiseen liittyviä juttuja silloin tällöin. Myönnän, että ihan mielellään kirjoitan tällaisistakin asioista meidän vanhan talon pitkän asumis (heh ja kokemus- ) -historian innoittamana. Olin jo tämän jutun kirjoittanut julkaistavaksi, kun istuttiin ystävän kanssa kahvittelemassa ja spontaanisti pohdittiin miten meidän harrastuneisuus sisustamisasioissa on kehittynyt. Huomasin, että kaikki mitä olin jo kirjoittanut valmiiseen tekstiini, toistui meidän keskustelussa. Siispä jatkan juttuani alkuperäisen tekstin pohjalta Oletan, että osaksi syynä sisutamisharrastuneisuudesta perustuu eräänlaiseen visuaaliseen asioiden hahmottamiseen. Olenkin miettinyt sitä, että jo lapsuuden kodista muistan monia sisustukseen liittyviä asioita, värejä ja tunnelmia. Muistan tosi tarkkaan missä mikäkin huonekalu oli ja minkä väristä oli kodissamme. Ja sitten nuorena ennen kuin oli mitään käsitystä omasta kodista aloin lukea sisustuslehtiäkin. Ja todellakin jäätyäni elä