Mrs 60 Something

Ajattelin kirjoitella tällä kertoa hieman kotikuulumisia keittokattilan ääreltä. Nimittäin tein yksinkertaista kaalikeittoa ja kerron teillekin miten sen tein. Ne. jotka ovat minua seuranneet pitempään, ehkä muistavat, että silloin tällöin teen jotain yksinkertaista keittoa. Ja keitothan on yleensäkin helppoja ruokia ja maku vain paranee uudelleen lämmittäessä. Niistä on kiva raportoida muillekin. Kaikkihan me kotien ruokavastaavat tiedetään miten juuttuu samoihin resepteihin jatkuvasti. Itse ilahdun aina, kun löytyy jotain helppoa kokattavaa. Tähän keittoon päädyin ostamaan kaalin, joka oli tarkoitettu kääryleitä varten. Käytin siitä puolet. Lisäksi keittoon käytin porkkanaraastetta ja jauhelihaa. Lihan voi jättää poiskin, mutta antaahan se vähän ruokaisuutta, jos ei halua ihan vegaanista ruokaa tehdä. Aluksi paistoin sipulia ja valkosipulia paistinpannulla ja laitoin ne pataan. Sitten lisäsin pataan pilkotun kaalin ja porkkanaraasteen. Lorautin joukkoon hieman, ehkä puoli desiä, valk...

Pääsiäinen on ollut minulle oikeastaan aina merkittävä ajankohta. Siihen on sijoittunut parikin perhetapahtumaa, jotka luonnollisesti ovat ikuisesti ihania muistoja. Meillä on myös ollut vielä lasten ollessa pieniä useinkin perhettä koolla juuri pääsiäisen aikaan. Tai vaihtoehtoisesti olemme viettäneet pääsiäistä omalla kotiseudullani nauttien pääsiäistunnelmasta virpojien liikkuessa eteläpohjalaisissa maisemissa ja seuraten pääsiäiskokkojen polttamista. Pääsiäiseen kuuluu myös hiljentymistä ja luonnon kuuntelua. Jossain vaiheessa aikuisuutta sisäistin pääsiäisen sanomaa syvällisemmin, rohkenen ääneen sanoa.  Tänä pääsiäisenä on suuri ilo, jos sillon saadaan edes osaa perhettä yhteen ja yhteiselle aterialle. Tätä aikaa eletään ilman muuta terveysturvallisuus edellä, mutta sehän ei voi estää haaveilemasta.  Halusin tehdä blogiini postauksen ilahduttaakseni lukijoitani, jotka ovat antaneet mukavaa palautetta muun muassa aiemmista kattauspostauksista. Toteutin eräänlaisen sarjan ...

Suolaiset piirakat ovat hyvin ranskalainen alkuruoka, pääruoka lisukkeineen tai välipalakin. On erilaisia Quiche -nimisiä piirakoita, joita saadaan jossain määrin myös Suomessakin leipomoista tai kaupasta. Meillä Suomessahan suositaan aika usein makeita marja- tai omenapiirakoita silloin kun piirakoita tehdään. Luonnollista, sillä meille ovat marjat kaikkien saavutettavissa. Se mikä puolestaan on suomalaista perinnettä, ovat kotimaiset astiat. Perheemme alkuaikojen historiaan kuuluu Pentik astioiden muodossa, joten tein tämän juustopiirakan heidän vuokaansa. Palaan astioihin tässä jutussa myöhemmin.  Joskus tulee mieleen reseptejä, joita haluaa kokeilla. Nyt oli aika juustopiirakan, jonka reseptin saimme aikanaan ystävältä Ranskasta. Resepti on nimeltä Tarte Maroille. Hyvin yksinkertainen resepti, jonka ainut ongelma on se, että Maroille -juustoa ei ollut saatavilla meidän Sokos Herkussa. Sain tietää, että aikanaan sitä oli joskus saatu Oulun Stockmannille. Valitsin Maroillen tilal...

Ajattelin jatkaa juttua keittiön puolelta, kun nyt viime kerralla avasin blogissa jääkaappimme oven.  Innostuin niin siitä, kun sain uutta järjestystä kaappiin, että jaoin iloani muillekin. Kirjoitin jutussani myös siitä miksi meillä ei näkynyt jääkaapissa tällä kertaa varsinaisia valmisruokia tai itse valmistettujen ruokien "jämiä". Osasyy siihen on tosiaan tuo meidän tarpeisiin aivan täydellinen kylmäkellari /-komeroratkaisu, josta kirjoitinkin. Parempaa ratkaisua ruuan säilytykseen en olisi osannut toivoa, kun taloamme remontoitiin. Kylmäkellari liittyy meillä ruuan valmistukseen olennaisena osana, koska siellä säilytetään perunasäkkejä, porkkanoita ja lämmitettäväksi jääviä ruokia.  Ja pakasteesta otettavien hirven tai poron lihojen hitaaseen sulatukseen se on aivan verraton paikka. Vuosikymmenet pääasiallisena kotimme ruokien valmistuksesta vastaavana, on tullut keskityttyä pitkään perusruokiin, niin kuin suurin osa meistä. Tottakai silloin, kun lapset olivat pieniä, tul...

Lokakuu on kuukausi, jolloin viimeistään on vain jätettävä jäähyväiset kesälle. Onko siellä niitä, jotka on huomannut tekevänsä juttuja, joiden avulla siirtyy kohti talvea? Huomasin juuri sen, miten selkeästi juuri tällä viikolla on ollut tullut tehty arkisia kodin asioita, joilla siirtää itsensä ei vain mentaalisesti vaan myös ihan konkreettisesti eteenpäin. Tällä viikolla on tullut tehtyä monenlaisia järjestelyhommia. Esimerkiksi vaatteiden säilytystä olen vienyt eteenpäin ja uudistanut kaappien järjestystä. Ulkona on tullut siivottua pihalta puiden lehdet ja sen semmoista. Mutta se tärkein tavaroiden järjestelyyn liittyvä juttu ja muutos on tullut jääkaappiin. Tekemäni muutos oli niin helppo, että hämmästelen miten en aiemmin ole hoksannut sitä tehdä. Helppouden lisäksi se on niin käytännöllinen, että jaan ilomielin eteenpäin. Toki aina on olemassa se mahdollisuus, että suurin osa teistä on jo tämän muutoksen tehnyt. Vaikka olen lukenut Ms Marie Kondon kirjat liittyen konmaritukseen...

Kävin viime viikonloppuna mökin lähimetsässä ja niin vain olivat rouskut jo nousseet maasta. Kangasrouskut ovat minulle, kuten varmaan useille meistä niitä tutuimpia sieniä. Meidän mökin lähellä on metsä, jossa ei juurikaan kasva mitään muuta kuin mustikoita, puolukoita sekä näitä ihan tavallisia kangasrouskuja. Tällä kertaa tein lätyt käyttäen gluteenittomia jauhoja ja tein ne kirjasta löytyvän "Marjan sieniohukkaiden" ohjeen mukaan. Ohje on Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan mainiosta Sieniä ja ihmisiä -kirjasta.  Sieniin tarvitset 3 dl maitoa 3 kananmunaa 1,5 dl sienisilppua 1,5 dl sipulisilppua 6 rkl gluteenittomia jauhoja 0,5 dl ruokaöljyä ripaus suolaa voita paistamiseen Ohje Ennen kuin voit kangasrouskuja lättyihin käyttää, ne pitää puhdistuksen jälkeen ryöpätä. Minä keittelin niitä 10 minuuttia. Varmuuden vuoksi oli reilumpi keittoaika, kuten huomaat. En ole sieniasiantuntija ja olen muutenkin tämmöistä varovaisempaa tyyppiä ruoka-aineiden suhteen. Ryöppäyksen jälkeen va...

Kesä on ihanaa erityisesti siitä syystä, kun voi hyödyntää luonnon antimia herkutteluun. Nyt on raparperien aika, joten kesän alkajaisiksi jaan nyt vinkiksi reseptin omasta hilloihastuksestani. Raparperista tehdään yleensä se ensimmäinen kesän piirakka, mutta sitä en ole vielä tehnyt. Ehdoton suosikkini raparpereista on myös kiisseli, jota meidän lapsuudessa kutsuttiin heinävelliksi.  Käytin ensimmäiset maalta kotiin mukaani ottamat raparperit hilloon, sillä halusin kokeilla heti onko viime vuonna ensimmäistä kertaa tekemäni raparperi-appelsiinihillo niin hyvää kuin muistan sen olleen. Siis viimevuotiset hillot tuli syötyä aika nopeasti pois.  Niin myös kävi, että en ollut minnekään laittanut talteen viimevuotista reseptiä, joten googlailemalla löysin muutamia vaihtoehtoja. Halusin kirjoittaa nyt talteen sen miten tänä vuonna tein hillon yhdestä litrasta raparperin paloja. OHJE: 1 appelsiini, josta käytetään kaikki kuoriraaste sekä noin 1 dl mehua 1 litra rap...

Tiedättehän sen, kun tuntuu siltä, että ei löydä mitään vaihtelua ja uutta ruokailuun. Viime vuonnahan saapui kotikokkien iloksi kaksikin reseptiä, joita meilläkin tehtiin usein; Toinen suosittu ruoka viime vuonna oli uunifetapaistos ja toinen oli fetatäytteiset paprikat. Paprikoista kirjoitin aiemmalle blogialustalle ET -lehdessä ja resepti (sekä muutkin kirjoitukseni) löytyy vielä. Käykäähän lukemassa. Tässä linkki reseptiin;   https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/fetataytteiset-paprikat-kevaan-herkkuruokaa-0 Tämän kevään hittiruuaksi on muodostunut broccoli, jota teen suoraan pannulta muun ruuan lisäkkeeksi. Broccolilla on monta nimeä, kuten varsiparsakaali, Bimi ja Bella Verde. Se on erittäin vitamiinipitoinen ja se sisältää A-, C-, ja K -vitamiinia sekä rautaa, folaattia, kaliumia, kalsiumia, fosforia sekä ravintokuitua. Jaan nyt teillekin tämän superhelpon vinkin, sillä sen valmistus ei vie aikaa juuri mitään. Toki tuo nopeus ei sinänsä ole tälle kevääll...