Mrs 60 Something

Että miten niin kuin on mennyt mielestäsi tänä keväänä, tekee mieli kysyä itseltä? Ja vastata samalla muillekin jotain. Joten näin pääsiäisviikolla kirjoitan pitkästä aikaa jotain tänne blogiin näistä kuluneista viikoista. Ensin aiheena tämä kauhea kevät, joka on ottanut jotenkin todella lujille. Meni pari viikkoa Ukrainan sodan syttymisestä, kun itsellä tilanne meni niin tunteisiin. Jostain syvältä nousi pintaan ne muistot, kun äiti joskus puhui evakkotaipaleestaan ja niistä ajoista sodan keskellä. Kesti viikon verran, että joka päivä ihan yllättäen tuli hetki, että itketti niin paljon. Samalla kyllä pystyi itselle selittämään miksi omat tunteet oli niin voimakkaita, mutta ei vain voinut mitään. Tuon yhden lohduttoman viikon jälkeen alkoi helpottaa. Auttoi paljon se, että vähensin uutisten seuraamista, joka tosiaan ei ollut helppoa tällaiselle uutisfriikille. Tunteiden vuoristoradalta ei ole voinut välttyä ja todella odotan nopeita päätöksiä Suomen ja suomalaisten turvaksi. Sitä olen ...

Pääsiäinen on ollut minulle oikeastaan aina merkittävä ajankohta. Siihen on sijoittunut parikin perhetapahtumaa, jotka luonnollisesti ovat ikuisesti ihania muistoja. Meillä on myös ollut vielä lasten ollessa pieniä useinkin perhettä koolla juuri pääsiäisen aikaan. Tai vaihtoehtoisesti olemme viettäneet pääsiäistä omalla kotiseudullani nauttien pääsiäistunnelmasta virpojien liikkuessa eteläpohjalaisissa maisemissa ja seuraten pääsiäiskokkojen polttamista. Pääsiäiseen kuuluu myös hiljentymistä ja luonnon kuuntelua. Jossain vaiheessa aikuisuutta sisäistin pääsiäisen sanomaa syvällisemmin, rohkenen ääneen sanoa.  Tänä pääsiäisenä on suuri ilo, jos sillon saadaan edes osaa perhettä yhteen ja yhteiselle aterialle. Tätä aikaa eletään ilman muuta terveysturvallisuus edellä, mutta sehän ei voi estää haaveilemasta.  Halusin tehdä blogiini postauksen ilahduttaakseni lukijoitani, jotka ovat antaneet mukavaa palautetta muun muassa aiemmista kattauspostauksista. Toteutin eräänlaisen sarjan ...