Mrs 60 Something

On ollut muutamia ihanan kesäisiäkin päiviä ja on tullut puuhailtua ihan vähän sellaisia keväästä kesään siirtymiseen kuuluvia juttuja mökilläkin. Ajatukset ovat viivähtäneet usein todella pienissä asioissa ja tekemisissä. Oikeastaan on ollut aivan turhaakin pohtia mitä kulunut poikkeava kevät olisi vaikuttanut pysyvämmin omaan elämään. Ainakin minä koen sen niin.  Ajattelin kirjoitellakin vallan pienistä minua ilahduttaneista asioista vapaa-ajan paikallamme / mökillä, jota kotoisasti kutsumme Ranchiksi. Nyt koronakeväänä ollaan oltu tavallista enemmän maalla. Ja tähän kohtaan sitten välittömsti selostus siitä miten ja miksi mökille on siirretty, kun varsinkin Etelä-Suomen näkökulmasta on suositeltu olemaan ainoastaan kotona. Olemme kaksi perustervettä ja reilusti alle 70 -vuotiasta ja meidän vapaa-ajan paikkamme on puolentoista tunnin ajomatkan päässä kotoa. Sinne siirtymistä varten ei tarvitse välttämättä käydä missään, joten emme ole voineet aiheuttaa mitään vahinkoa ken

Kirjoitin viimeksi, että voisin kertoa hieman kuvissa näkyvästä matostamme ja mitä kokemuksia siitä on tullut. Ennen kuin mennään mattoasiaan, haluan avata hieman tämän hetkisiä ajatuksiani kotimme sisustamisesta.  Olemme muuttaneet tähän taloon (alunperin siis siihen vanhaan taloon ennen isoa remonttiamme) jo 38 vuotta sitten. Eikös vain ole paljon!!! Eletään todellakin talossa, jonka sisustus on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa. Sisustaminen on ollut minulle aina mieluisaa, mutta aika paljon innostuksesta tehdä muutoksia on kohdistunut pääosin verhoihin, astioihin, liinavaatteisiin ja mattoihin eli pääosin aika tavanomaisiin kulutukselle alttiisiin tuotteisiin. Somistamista ja kalusteiden siirtämistä paikasta toiseen teen lähinnä virkistyksen vuoksi. Helppo tapa uudistaa kodin ilmettä. Pääosa huonekaluistamme on ajalta kolmekymmentä vuotta sitten talon remontin jälkeen.  Sitten on  yksi pitkäaikaisimmista kalusteistamme muun muassa keittiön jotain satavuotias iso pöytä ja

Nyt, kun on toukokuu päässyt hienosti vauhtiin ja on vietetty vaput ja äitienpäivät, on oikein kiva, että välillä on ihan tavallisia, arkisia päiviä. Vielä on tulossa helatorstaita ja helluntaita ja kukapa ei miettisi juhannustakin, mutta silti arjessa on oma hohtonsa. Tuntuvat pyhäpäivätkin joltain, kun vain muistaa arjen ja pyhän erottaa toisistaan. Puhun nyt vain omasta puolestani, kun on tänä keväänä sattuneesta syystä joskus ollut sellainen tunne, että kaikki päivät ovat samanlaisia. Pitää joskus muistuttaa itseä katsomaan kalenterista mikä päivä on. Mutta arjesta piti kirjoittamani. Ollaan oltu kotona ja ihan huomaamatta on tullut tehtyä harvinaisempiakin siivouksia välillä, vähän sellaista sesonkihommaa. Eteisen vaatekaapista keräsin kaikki kengät, kenkätelineen ja reput pois. Imuroin kengät ja puhdistin ne. Samalla vein osan talvikengistä vinttiin ja muut pois makuuhuoneeseen kesän ajaksi (minulla on sellainen ikealainen kenkähyllykkö erikseen, jossa säilytän myös kenkiä).

Tiedättehän sen, kun tuntuu siltä, että ei löydä mitään vaihtelua ja uutta ruokailuun. Viime vuonnahan saapui kotikokkien iloksi kaksikin reseptiä, joita meilläkin tehtiin usein; Toinen suosittu ruoka viime vuonna oli uunifetapaistos ja toinen oli fetatäytteiset paprikat. Paprikoista kirjoitin aiemmalle blogialustalle ET -lehdessä ja resepti (sekä muutkin kirjoitukseni) löytyy vielä. Käykäähän lukemassa. Tässä linkki reseptiin;   https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/fetataytteiset-paprikat-kevaan-herkkuruokaa-0 Tämän kevään hittiruuaksi on muodostunut broccoli, jota teen suoraan pannulta muun ruuan lisäkkeeksi. Broccolilla on monta nimeä, kuten varsiparsakaali, Bimi ja Bella Verde. Se on erittäin vitamiinipitoinen ja se sisältää A-, C-, ja K -vitamiinia sekä rautaa, folaattia, kaliumia, kalsiumia, fosforia sekä ravintokuitua. Jaan nyt teillekin tämän superhelpon vinkin, sillä sen valmistus ei vie aikaa juuri mitään. Toki tuo nopeus ei sinänsä ole tälle keväälle useimmi

Bloggaaminen on ihan selkeästi jäänyt hieman vähemmälle tänä keväänä. Välillä on sellainen syyllinen olo, että mitäpä minä tässä kertoilemaan kuulumisia, kun ei tapahdu mitään ja ajatukset pyörivät koko ajan koronan ympärillä ja siten myös ikäänkuin "oman navan ympärillä". Lienenköhän oikeassa, että osalle lukijoistakin elämä on satunnaisesti epämääräistä haahuilua ja varovaista toiveajattelua paremmasta huomisesta. Tällä kertaa jotain haja-ajatuksia hetkenä vapun jälkeen.  Onkohan kukaan muu jo täynnä etäelämää? Elämä on niin etäelämää ainakin enimmäkseen meilläkin. Toki olemme onnekkaita, että yksi lapsi perheineen asuu kaupungissa ja tavattukin on kuten viimeksi vapunaattona yhdessä syötiin perinteisiä vappuherkkuja. Sitä varten tuli viriteltyä ilmapallojakin ja vähän serpentiiniä. Meillä on näiden tapaamisten suhteen sellainen sopimus, että kannetaan tahoillamme vastuuta ja voidaan tavata, kun on tarve. Tavataan siis turvallisuus huomioiden.  Vapunpäivänä m