Mrs 60 Something

Nythän kävi niin, että toukokuu meni ohi ihan yllättäen. Onko siellä muita, jolle olisi niin voinut käydä? Että ihan kokonainen kuukausi kiitää ohi. Ei sen puoleen etteikö olisi ollut täynnä tapahtumia. On ollut kiva kuukausi ja monenlaisia tapahtumia. Ehti kuulua parikin viikkoa, jotka kuului pääasiassa pikkulapsiperheen arkea niin Etelä-Suomessa kuin täällä kotona.  Ajattelinkin vain tulla kertomaan, että täällä ollaan. Parhaillaan minulla on ollut pari päivää lievää nuhakuumetta. Ja sitä tässä yritän parannella. Ihan vain oleilen ja mietin aikani kuluksi millä tavoin voisi kotiin tuoda kesäistä tunnelmaa. Jossain määrin jotain viitteitä kesän sisustamisajatuksista (tai ajattelemattomuudesta - mikä outo ilmaisu!) taitaa näkyäkin meillä. Siivotessani alkukuusta olohuonetta laitettiin kesän ajaksi pois meidän villamatto. Meillä ei ole varsinaista kesämattoa, mutta tuotiin mökiltä valkoinen (tai oikeastaan ei enää niin valkoinen) matto meidän olohuoneeseen. Se ei ole enää valkoinen,...

Meillä tuli syyskuun alussa täyteen 39 vuotta siitä, kun muutettiin tähän taloon. Se on pitkä aika. Joskin asuttiin reilu kolmekymmentä vuotta sitten vuosi muualla, kun taloon tehtiin täysremontti; katto pois ja toinen kerros. Kaikesta siitä olenkin kirjoittanut joskus tänne blogiin. Nyt istun olohuoneessa ja nautin tästä hetkestä, kun meille iso muutos sisustamisen osalta on eräässä päätepisteessä. Vuosien ideointien, haaveiden ja suunnitelmien jälkeen kaikki on nyt toisin olohuoneessamme. Olemme antaneet lasten perheille kolme nojatuoliamme. Ne, jotka hankittiin kolmekymmentä vuotta sitten remontin yhteydessä uuteen kotiimme ja yksi, joka kotiutui meille myöhemmin. Ne saivat uuden kodin ja me saatiin tilaa uudelle. Katselen nyt ympärilleni ja on sellainen rauhallinen olo. Vanhat ja uudemmat kalusteet ovat nyt löytäneet paikkansa. Istun sohvalla (sellainen "köyhän naisen Gervasoni"), joka nousi yhdeksi omaksi tavoitteeksini hankkia kotiimme. Kuukausia seurasin muutamia sisus...

Ajattelin käydä teitä blogin lukijoita hieman tervehtimässä näin lauantiaaamun oleskelun myötä. Laskin kädestäni juuri kutimen ja otin kupillisen kahvia. Siinä samalla kuuntelin ykkösaamua ja napsin muutaman kuvan ihan vain tästä sohvalla, joka on melkoinen työpiste minulle. Usein kirjoittelen bloginkin juttuja tässä, mutta nyt sohvalle on ilmestynyt kudin ja lankoja. Ja paljastan heti, että kyseessä EI OLE islantilaisneule! Neulominen on sellainen harrastus, että tiedän sen vievän helposti mennessään. Minulla oli nuoruudessa melkoinen intohimo neuloa puseroita. Viime vuosina - heh, vuosikymmeninä rehellisesti sanottuna, neulominen ei ole ollut mikään intohimo. Siis miten tuo aika vain juoksee, että vuodet muuttuu puheessa vuosikymmeniksi. Onkos siellä muita, jotka ovat sen havainnon tehneet?  Sanotaan, että viime vuosina olen ehkä muutaman vuoden välein neulonut jotain; huivin, pipon ja yhdet villasukat, joiden kantapää epäonnistui, tuli liian iso niistä. Nyt huomasin, että tallel...

Ehtiköhän joku siellä luulla, että en pääse ollenkaan sisälle ulkoilusta ja maisemien ihmettelystä? Ei huolta. Olen vain monien muiden lailla nauttinut niin paljon ulkoilusta ja lämpimistä syyskuun lopun päivistä, että en ole kotona sisällä (tai en mökilläkään) ottanut esille kameraa kuvaamista varten.  Ajattelin jo tuossa aiemmin syyskuussa hieman pohdiskella täällä blogin puolella sitä muuttuuko koti tai kodin väritys vuodenaikojen mukaan ja varsinkin nyt syksyllä. Suorastaan haikailin jossakin kirjoituksessa sitä miten pitäisi ryhtyä järjestelemään kotia syksyisemmäksi. Muistattehan, miten kesän alussa talomme kaupungissa muuttui eräänlaiseksi "hankotaloksi". Vähän samanlainen visuaalinen ajatus oli mielessä, että syksyn tullen talostamme kuoriutuu esille jotain muuta, ehkäpä semmoinen syyshyggeilyyn sopiva. Mitä se sitten tarkoittaneekaan. Kesän jälkeen en ole kotona koskenutkaan minnekään noin sisustusmielessä. Olen kyllä onnistunut ns himmailemaan kodin sisustamisen kan...

Kirjoitin viimeksi, että voisin kertoa hieman kuvissa näkyvästä matostamme ja mitä kokemuksia siitä on tullut. Ennen kuin mennään mattoasiaan, haluan avata hieman tämän hetkisiä ajatuksiani kotimme sisustamisesta.  Olemme muuttaneet tähän taloon (alunperin siis siihen vanhaan taloon ennen isoa remonttiamme) jo 38 vuotta sitten. Eikös vain ole paljon!!! Eletään todellakin talossa, jonka sisustus on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa. Sisustaminen on ollut minulle aina mieluisaa, mutta aika paljon innostuksesta tehdä muutoksia on kohdistunut pääosin verhoihin, astioihin, liinavaatteisiin ja mattoihin eli pääosin aika tavanomaisiin kulutukselle alttiisiin tuotteisiin. Somistamista ja kalusteiden siirtämistä paikasta toiseen teen lähinnä virkistyksen vuoksi. Helppo tapa uudistaa kodin ilmettä. Pääosa huonekaluistamme on ajalta kolmekymmentä vuotta sitten talon remontin jälkeen.  Sitten on  yksi pitkäaikaisimmista kalusteistamme muun muassa keittiön jotain satavuotia...

Nyt, kun on toukokuu päässyt hienosti vauhtiin ja on vietetty vaput ja äitienpäivät, on oikein kiva, että välillä on ihan tavallisia, arkisia päiviä. Vielä on tulossa helatorstaita ja helluntaita ja kukapa ei miettisi juhannustakin, mutta silti arjessa on oma hohtonsa. Tuntuvat pyhäpäivätkin joltain, kun vain muistaa arjen ja pyhän erottaa toisistaan. Puhun nyt vain omasta puolestani, kun on tänä keväänä sattuneesta syystä joskus ollut sellainen tunne, että kaikki päivät ovat samanlaisia. Pitää joskus muistuttaa itseä katsomaan kalenterista mikä päivä on. Mutta arjesta piti kirjoittamani. Ollaan oltu kotona ja ihan huomaamatta on tullut tehtyä harvinaisempiakin siivouksia välillä, vähän sellaista sesonkihommaa. Eteisen vaatekaapista keräsin kaikki kengät, kenkätelineen ja reput pois. Imuroin kengät ja puhdistin ne. Samalla vein osan talvikengistä vinttiin ja muut pois makuuhuoneeseen kesän ajaksi (minulla on sellainen ikealainen kenkähyllykkö erikseen, jossa säilytän myös kenkiä)....