Miten joulu meni - tämä erilainen ja silti niin samanlainen?

Mitenkäs siellä meni joulu? Oliko kovinkin erilainen? Vai oliko niitä asioita, jotka joka vuosi tekevät joulusta joulun?

On jotain mistä lähes kaikki olivat ainakin ennen joulua yksimielisiä. Ja sehän liittyy siihen, että tämä joulu olisi erilainen. Näin ainakin sanottiin ja kirjoitettiin lukuisia kertoja. Sitä tuli itsekin hieman pohdittua, että miksi tuntuisi niin erilaiselta. Ymmärrän sen, jos et sitten tavannutkaan perhettä yhtä paljon kuin aiemmin. Et matkustanutkaan jonnekin lämpimään tai edes täällä kotosuomessa. Et käynyt konserteissa, et päässyt tapaamaan ystäviä joulukahvittelun merkeissä. Niin paljon tältä joululta kiellettyjä juttuja. Moni asia tuli tehtyä toisin. Ja ah niin paljon oli samaa kuin aikaisempina jouluina. Muutama sananen meidän joulun vietosta tämän kummallisen vuoden päättyessä.

Me olemme jo muutamana jouluna olleet kahdestaan osan joulunpyhistä. Silloin on ikäänkuin "sävelletty" tekemisiä. Tiedettiin, että tästä joulusta tulisi erilainen. Vietettiin koko joulu miehen sanojen mukaan ensimmäistä kertaa 40 vuoteen ihan kahdestaan. Siis emme tavanneet lasten perheitä joulupäivien aikana. Joulupäivän lounaalle haettiin mummo mukaan. Muutoin olimme ihan kahdestaan monta päivää.  Päivät soljuivat hyvin, yllättävän hyvin.

Joulukuusi laitettiin juuri ennen aatonaattoa. Siis parikymmentä vuotta vanha muovikuusi. Hyvin on asiansa ajanut, vaikka omasta metsästäkin sieltä kaukaa voisi kuusen hakea. Ihan samaan aikaan kuin aina ennenkin koristeltiin kuusi. Yhtään uutta koristetta ei tarvinnut hankkia. Entisillä mennään. 

Ostin jouluksi oikein trendiväriset amaryllikset leikkona. Laitoin ne pitkävartisena maljakkoon todetakseni, että ehkä kolmen tunnin päästä oksat jo katkesivat. Ehdin ottaa valokuvan tuossa välissä. Pätkäisin varret poikki ja siirsin toiseen maljakkoon toiseen paikkaan! Hain pihalta muutaman oksan kuusiaidasta täydennykseksi. Ei mennyt jouluinen tunnelma piloilleen. Ehkä vähän parani, kun on kaunista ruokapöydässäkin. Kuva myöhemmin.

Aattona (Christmas Eve) syötiin niin perinteisesti kuin vain voi. Kaikki joulun maut oli lautasella, jotka jouluun kuuluvat. Otettiin talteen kuvat ihan vain kännykällä. Värikästä ja kyllä vain tutut maut muistuvat mieleen kuvaa katsoessa. Katoin pöytään pellavaservetit ja annoin olla itsetehdyn tilkkutyöliinan pöydässä. Ihan rustiikkiselta näytti. Juomana oli Amarone Classicoa vuodeta 2013. Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen. Häntä muuten tuli katsottua telkkarista joulun aikana vähintään yhden kerran jossain musiikkipainotteisessa uutuusohjelmassa. Laulun lauloi Irina Björklund ranskaksi. Ai miten sielu karkasi Ranskanmaalle kesken suomalaisen joulunvieton. Jaettiin keskenämme joululahjat, jotka yhdessä käytiin ostamassa. Kirjat. Minä sain David Attenboroughin Yksi elämä, yksi planeetta.

Joulupäivänä (Christmas day) sininen hetki ikuistui kännykkään, kun kävin viemässä kynttilät muualle haudattujen haudalle. Oli muitakin käymässä. Kynttilöitä oli tuhansia.

Käytiin Tapaninpäivänä (Boxing day) Pilpasuolla, joka on Oulun kaupungin alueella oleva luontokohde suoalueella. Siellä voi retkeillä kahta eri pituista reittiä pitkin. Kierrettiin se lyhyt reitti, sopii lapsillekin.  Kuva metsäalueelta. On laavut ja nuotiopaikat. Meille oli ihan ensimmäinen käynti Pilpasuolle, vaikka olemme asuneet Oulussa kymmeniä vuosia. Ymmärrettävää, että on jäänyt käymättä, kun ollaan niin paljon luonnossa ja on metsää ja suota oman mökin alueella. Nyt mennään ehdottomasti lumettomana aikana lastenlasten kanssa sinne uudestaan. On hieno paikka ja likietuinen matka. Päivät ovat muuten olleet koko ajan harmaita. Onneksi on lunta. Aurinkoa ei ole näkynyt joulukuussa.

Taidettiin tuon reissun päätteeksi juoda kahvit ja aloittaa joulupulla. Meille se on italialainen Panettone. Se on yksi pitkäaikaisista joulun leivonnaisista, jota hankitaan jouluksi. Toinen vakioleivonnainen on ranskalainen luumupiirakka, jonka valmistan joka joulu. Ja kolmas vakioleivonnaisemme on jouluhalko, jonka teen itse. Jouluhalon vuoro oli vasta joulun jälkeen sunnuntaina, kun yksi lapsista perheineen tuli syömään.

Joulun aikaan on aika ihana herätä aamulla varhain ja sytyttää kynttilät joulukuuseen ja vain istahtaa keittiön pöydän ääreen. Tunnelma on kohdillaan. Ja seuraavaksi parasta on jatkaa jouluisissa tunnelmissa kohti uutta vuotta, kun saadaan perinteisesti myös kauempaa tuleva lapsi perheineen meille. Vasta loppiaisena puretaan joulukuusi ja uusi vuosi saa tilaa. 

Niin sydämestäni toivon, että uusi vuosi toisi meille kaikille jotain parempaa, paljon parempaa kuin tämä vuosi. Viettäkäähän rennosti ja turvallisesti uuden vuoden 2021 vaihtumista! Nähdään ensi vuonna!

We had a lovely Christmas time. Different and same. Just we two together. I wish you all a happy new year 2021 after this so strange year 2020! See you!