Mrs 60 Something

Nyt ei voi kuin ihmetellä miten nopeasti elokuu etenee. Pitää oikein miettiä miksi siltä tuntuu? Miettiessä jotenkin oivalsin, että olin niin panostanut pieneen visiittiin Turun seudulle, että siihen valmistautuminen, perillä olo ja paluu kotioloihin vei aivan mennessään. Tämän jutun kuvia katsellessa pääsen täydellisesti tunnelmaan takaisin ja haluankin jakaa jotain parin päivän käynnistäni teillekin. Oli niin paljon asioita mielessä, joiden takia tämä matka oli suunnitelmissa jo pitkähkön aikaa. Koko matkan ohjelma toteutui aikalailla omien toiveiden ja tarpeiden pohjalta yhdessä Aurajoen rannalla Liedossa asuvan sisareni ja puolisonsa kodissa ja napakasti vain parissa päivässä. Nin paljon kaikkea, enemmän kuin tähän juttuun saan kerrottuakaan. Olin saanut osallistua hieman uuden kodin sisustuksen suunnitteluunkin ja ilman muuta oli kiva päästä näkemään ja kokemaan miltä kaikki näyttää ja tuntuu valmiissa kodissa. Käytiin heillä viime vuonna juuri ennen muuttoa ja nähtiin ikäänkuin r...

Kesäkuussa matkustimme mieheni kanssa ikimuistoiselle matkalle Inariin. Matka oli ennen muuta yhteisesti jaettu kokemus paikasta, jossa olin aiemmin muutamalla työmatkalla ollut. Pala sydämestäni oli jäänyt sinne itsellenikin oikeastaan melkoiseksi hämmästykseksi. Suureksi iloksi matkustimme sinne nyt yhdessä. Kirjoitin varsinaisesta matkastamme jo aiemmin ja löydät juttuni tästä linkistä;  http://mrs60something.blogspot.com/2021/06/yhden-haaveen-toteutuminen-matka-inariin.html Lupasin tuossa blogikirjoituksessa kirjoittaa erikseen matkan yhdestä kohokohdasta, joksi oli suunniteltu illallinen ravintola Aanarissa. Aanar (tarkoittaa Inaria) sijaitsee meidän yöpymispaikassamme Hotelli Kultahovissa. Ennen illalliseen liittyviä muistoja ja muistikuvia kerron tämän jutun kuvaamisesta lyhyesti. Tuohon nimenomaiseen päivään saakka kamerani toimi matkalla moitteettomasti. Olin aikonut käydä jo päivällä käydä kuvaamassa ravintolan tiloja, jotta se osa olisi tehty ennen illallista. Puolen päi...

Terveisiä heinäkuun lomalta. Tänä vuonna oli aivan poikkeuksellista siinä mielessä, että oltiin enemmän kuin koskaan ennen kotona, vähän matkalla ja tosi vähän mökillä. Mitä olivat heinäkuun eniten mieliin painuneet hetket ja mitä kuului lomaan? Niistä jotain tässä postauksessa. Ihan isoin juttu oli käytännössä koko kuukausi perheen parissa ja erityisesti lapsenlapset kärkenä. Vaikka ollaan usein heinäkuussa lasten perheiden parissa, tämä kesä oli meille ensimmäinen, että muutamaa yksittäistä päivää lukuunottamatta meidän kanssa oli aina joku sisaruspareista (heitä on kolme kaikkiaan). Toki myös vanhemmat oli osalla pienokaisista paikalla.  Tällä kertaa oli ensimmäistä kertaa lapsenlapsista vanhin sisaruspari kanssamme yksin meillä kotona kokonaisen viikon ilman vanhempia. Viikon jälkeen matkustin junalla heidän kanssa kotiinsa, jossa rakennetaan uutta kotia. Mies tuli autolla perässä ja autettiin raksa- ja muuttoasioissa siinä miten voitiin. Kotiin palattuamme meillä oli jälleen l...

Uskomatonta miten nopeasti kesäkuu meni. Oli varmaan niin monenlaista ohjelmaa, että aika kului  todella nopeasti. Ja onhan tämä ollut aivan huikea kesän alku ja säät ovat olleet kaikkea sitä mitä monet ovat odottaneetkin talven kylminä, pimeinä aikoina. Joskus toiveet sään suhteenkin toteutuvat ihan toivotulla tavalla.  Mekin saatiin kesäkuun alkupuolella matkalle Lappiin juuri sellainen sää ja olosuhteet kuten toivottiin; viileää, sopivat vaatteet olivat mukana eikä ollut vielä hyttysiä. Juhannus meni puolestaan niin mukavasti kotosalla ja saatiin grillailla perhepiirissä, käytiin Suomen tivolissa täällä Oulussa ja vain hengailtiin miehen kanssa kahdestaan omalla pihalla. Samaan aikaan kun monet suomalaiset palasivat viettämästä Juhannusta mökeiltä, me puolestaan lähdettiin käymään mökillä. Meidän ihana "tuomilehto" oli kärsinyt jonkin verran myrskystä ja niitä sotkuja mies siivosikin. Minä keskityin hieman kukkapenkkien siivoukseen ja kärsin kyllä hyttyshyökkäyksistä. Onne...

Joskus täysin yllättäen haaveesi toteutuu. Minulle kävi niin, kun lähdimme muutamaksi päiväksi pohjoiseen miehen antamana lahjana. Ollaan oltu kymmeniä vuosia naimisissa ja vuosi päälle, kunnes lähdimme viettämään myöhäistä vuosikymmenpäivää. Eikä todellakaan menty Pariisiin, Roomaan, Provenceen, kuten edellisillä kerroilla. Me lähdettiin tällä kertaa Suomen Lappiin. Miksi siis Lappi, muutenkin kuin #koskakorona. Olen saanut käydä muutaman kerran työhön liittyen Rovaniemen pohjoispuolella, aina Utsjoella asti. Minun sydämeni tavallaan jäi aikanaan nimenomaan Inariin jostain käsittämättömästä syystä. Ehkä olette joskus kokenut, että on jotain, joka kiehtoo ja jota ei oikein pysty selittämään. Minulle se on ollut Inari, jonne olen halunnut palata myös työuran jälkeen. Ja mikä parasta, yhdessä puolison kanssa se nyt toteutui! Matkamme alku vietettiin yhden yö yli Ivalossa, Saariselällä. Siellä koettiin alkukesän iloa, kun  kävimme Kaunispään laella. Hieman leikkisästi mentiin katsomaa...