Onnellisuus, mitä se on? Mikä tekee onnelliseksi arjen keskellä?

Onko tavallinen arki aivan aliarvostettu asia? Mikä tekee onnelliseksi arjen keskellä? Tällaista tuli mieleeni, kun jälleen kerran todistettiin, että me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa. 

Ajattelen, että ehkä useampi meistä mieltää arjen hyvin tavalliseksi, eikä ehdi havaita onnen hetkiäkään arjesta. Aika usein nähdään viikonloppu ja pyhä jotenkin parempina aikoina ja onnellisuuden tunteitakin tuntuu löytyvän silloin helpommin. 

Siis arki ja onnellisuus. Miten ne yhdistyvät toisiinsa omassa elämässäni ihan tässä ja nyt? Minkälaiset hetket ja asiat nostavat elämän arjen yläpuolelle ja lisäävät onnellisuuden tunnetta. Arvaat varmaan, että ei ole ollut  tämä kevättalvi ihan täydellistä "happy, happy" aikaa, kun tällaista pohdiskelen.

Viime aikoina on ollut omaan makuuni liiankin paljon aika tylsän, joskus raskaankin tuntuisia, verkkaisia päiviä, pois lukien pari äkillistä talomme vaatimaa huomiota ja vaikka oma hammaslääkärireissu ja sen semmointa. Ei silti, että hirveästi kaipaan säpinää, mutta jotain on tuntunut puuttuvan elämänmenosta. Arvelen, että tämä on johtunut ainakin osittain tästä koronaelämästä. Sellaista turnausväsymystä lienee havaittavissa ainakin täällä. Toisekseen en ole jaksanut innostua jatkuvasta lumentulosta, pakkasista ja päivistä ilman aurinkoa ja vielä maaliskuussa. On ollut aika vaikea löytää onnen hetkiä varsinkaan arkena. 

Minkälaisia ovat olleet sellaiset pienet onnen aiheet? Ensinnäkin alan käynnistyä oikein hyvin, jos on tiedossa, että tulee perhettä syömään. No sehän ei liene kummakaan, jos olet lukenut juttujani kattamista ja ruuista. Ne liittyvät perheeseen, yleensä. Onneksi (onni sana chek!) on ollut jokunen kerta ollut mahdollista laittaa ruokaa perheelle niin, että meitä on ollut useampi paikalla. Sunnuntaina muuten on tiedossa kaksi pientä virpojaa ihan livenä ja syödään  brunssihengessä yhdessä. Jippii, huudahdan minä. 

Toisekseen on ollut todella virkistävää lähteä täällä kotikaupungissa ulkoilemaan jonnekin eri paikkaan kuin yleensä liikun. Tällaiset hetket nostattavat tunnelmaa arjen yläpuolelle ja nimenomaan arki on sellaisilla hetkillä yhtä juhlaa. Elämyksiä hieman uusista maisemista tai kävelyreiteistä. Ne ovat yksi minun arkeni suola. Käytiin muun muassa ystävän kanssa melkein ex tempore luontoretkellä merenrannassa; mukana oli termospulloissa kahvia ja kaakaota sekä suolaista ja makeaa syötävää. Kiitollinen olen ystävälle, että tämän retken järjestit. En olisi itse saanut aikaiseksi, kun siis olen ollut hieman hyytyneessä tilassa kotihommia puuhaillen. Tunsin suurta onnea.

Ja kun tarpeeksi harvoin käy mökillä, sekin tuntuu yhtäkkiä erilaiselta kokemukselta. Nyt jo melkein kaipaa sitä aikaa vuodesta, kun luonto on heräämässä, linnut alkavat palata, ovat pesintäpuuhissa mökin rantavesissä ja ei sääskiä. Pakko oli lisätä tuo sääskijuttu, sorry!

Niin ja ihan parasta on ollut se, että aurinko paistaa vihdoinkin. Nautin niin valtavasti ja olen suorastaan onnellinen, kun voidaan istua meidän kodin terassilla ja juoda kahvit auringonpaisteessa. Ensimmäinen kerta oli nyt maaliskuussa. Joskus aiemmin se on ollut vasta huhtikuussa.

Kolmanneksi on todettava, että kotoisat puuhailut ovat virkistäneet tällä viikolla. Olen vaihtanut kukkiin mullat ja koonnut ideoita meidän kodinhoitohuoneen remonttia varten. Levittelin jo kertaalleen Tikkurilan värimalleja keittiön pöydälle inspiraatioksi. Lattialaattoja olen tuonut kotiinkin ja kalusteiden valintaa varten olen käynyt kaupassa. Tässä kohtaa on vielä onnellisuusjarru päällä. Tahtoo joskus venähtää remontin teko enkä haluaisi vielä hehkuttaa asiaa. Ja rairuohoa sekä kokeeksi herneitäkin olen idättämässä ruohoksi.

Osallistuin torstaina Design Museon Iittala, Kaleidoscope -näyttelyn "Luonnosta kulttuuriin" lehdistötilaisuuteen etänä. Olen tyytyväinen, että varasin aikaa osallistumiseen. Minulle niin tärkeä osa kotimme arkea ja juhlaa ovat Iittalan tuotteet. Ja Onnea Iittalalle 140 vuodesta!

Meidän pihalta on kaadettu pari puuta. Koivu, joka oli jo lahonnut, lähti ensin. Sitten kaadettiin yksi sempramänty ja yksi kuusi sekä lopuksi pilvikirsikka, joka kasvoi täysin vinoon. Onneksi sen vierestä kasvaa kaksikin uutta alkua. Toinen on jo parimetrinen ja nyt toivotaan sen tuuhistuvan ja ennen muuta kasvavan suoraksi. Kaadetun puun kirsikanoksia keräsin maljakkoon. Toivottavasti jaksaa kukkia ja ilahduttaa vielä tänä keväänä sillä tavoin.

Entä oravanpesä tuossa otsikossa. Emme voineet tietää, että korkean kuusen latvassa oli sellainen. Kuusi kaatui ja sen latvasta löytyi oravanpesä. Ja sehän oli valtaisa taidonnäyte. Uloin kerros oli risuista koottu ja sisäpinnan oli orava vuorannut villalangalla. Kyllä oli oravalla ollut lämpöinen pesä, "kas kuusenlatvassa oksien alla, on pesä pienoinen oravalla"! Hymyilyttää ihan mistä se lienee jonkun hylkäämän villasukan tai lapasen oli löytänyt ja purkanut osiin. Tarinan onnelliseksi lopuksi mies vei oravanpesän sellaisenaan meidän kuusiaitaan yhden kuusen yläoksalle. Se on tuttu paikka pihalla toisinaan vilistäville oraville. Siellä olisi uusi kotipaikka!

Ja just, kun aioin lopuksi liittää tähän juttuun muutaman kuvan, käväisin ensin postilaatikolla. Silloin näin, että lähellä taloamme lensi Qstock-festivaalin kuumailmapallo. Hain kameran sisältä, kun niin ihana ja onnellinenkin olo oli siitä, että kesän merkki näkyy. Meillä on ollut parina vuotena lähinnä sellainen Qstock -lapsiparkki, kun lastenlasten perheiden vanhemmat ovat olleet festivaalilla. Sekin on ollut meille onnea, että on voitu vapauttaa vanhemmat nauttimaan Qstockista ja me on oltu lastenlasten kanssa silloin. 

Elämä on ollut tällä viikolla omalla tavallaan oikein hyvää ja tehnyt onnelliseksi. Sellaista toiveikkuutta on ilmassa. Toivottavasti sinullakin on ollut jotain mukavia asioita, jotka tuovat onnen tunteita. Kaikkea onnea ei tarvitse kätkeä. Sehän ei ole muilta pois, jos kokee onnen tunteita vaikka vain tällaisista pienistä asioista. Ja niistä kertoo muillekin.

This post is about happiness. There has been rather difficult beginning of this year. Cold days, only little sun sometimes and much snow and covid19. I have not been feeling best way, a bit tired. But now there has been so many little things which have made me happy! Relly happy! It's spring and snow is melting, sun is shining. Wish you too have had happy days!