Kotoilua ja paistettua riisiä

Viikonloppuna voi joskus tuntea itsensä puuhakkaaksi, levolliseksi ja rohkenisiko sanoa luovaksi. Ihmeellinen rauhallinen olo valtasi minut lauantaiaamuna. Nautin suunnattomasti, että sai vain olla. Kudoin kesken jäänyttä ja kaksi kertaa lähes kokonaan purettua neuletta ja oli mielessä monenlaista mitä voisi tehdä. Ja niinhän siinä sitten kävi...

Koska olin lauantaipäivän yksin, ei tullut mieleenkään laittaa itselle uutta ruokaa ja etsin esille perjantain iltaruuan tähteitä. Osan olin antanut miehelle mukaan, kun hän lähti hakemaan mökiltä jotain tarpeellista omiin puutöihinsä. Koska jäljellä oli vielä reilusti riisiä, päädyin tekemään siitä suosikkiani eli paistettua riisiä.  Ja niinpä pieni kertaus siitä miten sen tein. Vinkiksi siis sinullekin, jos et ole aiemmin tehnyt tätä jämäriisin uudelleen tuunausta. Helppoa kuin heinän teko sanoisi kaupunkilaislapsenlapseni. By the way aivan ihanaa, kun osaavat näitä vanhan kansan sanontoja :)

Laita paistinpannulle tai johonkin kasariin öljyä jokunen ruokalusikallinen riippuen riisin määrästä. Lisää riisi ja paista niin kauan, että saat vähän väriä siihen. Itse tein mokan, kun paistoin liian pienellä paistinpannulla. Ota siis riittävän iso paistinpannu käyttöön. Kun riisi on paistunut, lisää joukkoon kananmuna (raaka) ja sekoita se riisin joukkoon napakasti hämmentäen. Kananmuna muuttuu kokkeliksi ja tarttuu riisiin. Paista kunnes näyttää valmiilta, muutama minuutti riittää. Ihan lopuksi voi lisätä mausteita. Minä lisäsin japanilaista soijakastiketta, jota sattui olemaan jääkaapissa. Muita lisäyksiä en käyttänyt, mutta ainahan voi laittaa ripauksen mustapippuria ja ilmeisesti jotain omenaviinietikkaa tms. Jokainen voi kokeilla makunsa mukaan. Minulla on riisissä valmiina makua, joka tulee kanafondista, jota lisään riisiin silloin kuin keitän sen. Niinpä nytkin oli jo valmis perusmaku, jota tuunasin vähän soijalla.

Paistettu riisi on hyvää ja edullista hävikkiruokaa, jota voi syödä sellaisenaankin. Meillä oli perjantai-iltana riisin kanssa yksinkertaista kanawokkia kiinalaisin pakastekasviksin, joten lisäsin riisin "kylkeen" lopun kanawokin.

Ja että mitenkäkö luovuus sitten kukki viikonloppuna ja olin puuhakas? Syötyäni kävin vihdoinkin  Eurokankaassa, josta hain pätkän tietynlaista kangasta, jonka tarvitsen uusiakseni vanhojen vintagevalaisimien kankaan (Kaori -valaisin). Totesin jo kauan aikaa sitten, että niitä ei enää valmisteta ja meillä valaisimet ovat olleet jo pitkään kaapissa. Korjauksen jälkeen täytyy ratkaista, laitanko ne kierrätystarkoituksessa myyntiin. Joku siellä muistaakin, että olen tehnyt tavaroiden kierrätystä pitkään ja näiden suhteen pitää vain päättää otetaanko ne uudelleen käyttöön vai laitanko ne myyntiin jonnekin vintageryhmään. Toivottavasti onnistun toteutuksessa! Meillähän Eurokangas on samassa rakennuksessa Iskun kanssa ja kuinka ollakkaan päädyin kurkistelemaan mattoja, sillä olohuoneeseen täytyy laittaa kesän ajaksi joku "kesämatto" villamaton tilalle. Yksi matto lähti mukaankin, jotta voimme sitä kokeilla (yhdessä miehen kanssa ratkaistaan, hih ainakin useimmiten yhdessä päätetään), että sopiiko meille vai ei. Tätä kirjoittaessa jo tiedän, että ei ollut meidän matto. Molempien mielestä oli suorastaan tylsän näköinen eikä todellakaan kuulu meille. Viime vuonna oli mökiltä vanha valkoinen ja epämäräisesti osin harmaantunut vanha matto olohuoneessa. Se on taidettu viedä jo kaatopaikalle, joten nyt on mietinnän paikka.  Nyt halutaan väriä mattoon. Siinäpä luovuudelle haastetta, kun on tallainen harmaan ja vaaleiden sävyjen ystävä.

Ja muutenkin nyt sunnuntaiaamuna tuntuu meillä molemmilla olevan virtaa miettiä vaikka mitä pieniä sisustusideoita. Hän puuhailee omia juttujaan ja minulla odottaa muutamakin sopiva puuha, makuuhuoneen tapettien ideointia (se kiva juttu) ja silittäminen (jota inhoan yli kaiken), On asuttu täällä remontin jälkeen nyt lähes 35 vuotta ja makuuhuoneessa on kerran vaihdettu tapetit. On siis meille mittaluokassa iso juttu vaihtaa tapetti. Oikeasti haluan myös rauhassa miettiä, miten voisi tuoda meidän aika vaisun vaaleaan makkariin jotain eloa. 

Ps ja eilen lauantaina tuli sitten tehtyä vielä raparperi-mansikka kiisseliä ja rahkapiirakkaa, joten minun pointsit kätevänä ja ehtoisana kodin hengettärenä taisivat kohota aika korkealle. Illallinen venähti vähän myöhäiseksi, mutta mikäs siinä valoisana lauantai-iltana oli istua yhdessä mukavan lauantaipäivän päätteeksi syömään ja käydä suomalaisittain myös saunassa.

Oli todellinen kotoilupäivä. Näihin tunnelmiian päätän raporttini oikein kivasta ja rentouttavasta viikonvaihteesta tähän!

Ulkona paistaa aurinko ja tänään on niitä pihahommiakin mielessä.

Voikaa hyvin!