Hernekeitto -todellista slow foodia



Hernekeittohan on varsinainen klassikko ruuaksi! Kaikkihan me olemme hernekeittopurkin avanneet ja voilà saaneet hyvää ruokaa ja nopeasti. Liikun nyt hieman tulenaralla alueella, sillä varmastikin jokainen tietää syöneensä joskus sellaista hernekeittoa, jota parempaa ei kukaan tee. Enkä siis minäkään kilvoitteluun tällä saralla lähde, mutta tässä kuitenkin juttua hernekeiton tekemisestä ja makuasioistahan ei voi kiistelläkään. Lähdetään liikkeelle näistä maisemista.




Tämän kesän lomapäiviin mahtui lyhyt piipahdus siskon ja miehensä luona lounaissuomalaisten viljapeltojen keskellä. Heiltä sain mukaani pussillisen omilla pelloillaan kasvatettuja herneitä. Kun on kesä ja hieman eri lailla on tuota aikaa myös ruuan laittoon (Älkääkä nyt pahastuko tavastani kirjoittaa ruuasta ruosta sijasta, tuo taivutus- ja sanamuoto kun sopii suuhuni ja kirjoittamiseen paremmin. Pitäähän sitä ihmisellä jotain oikeuksia olla äidinkielen suhteen), päädyin topakasti heti kotiin palattua tekemään saaduista herneistä keittoa.

Keiton tekeminen tuollaisista kuivista herneistä tarkoittaa sitä, että herneet laitetaan ensin yön yli likoamaan. No, voihan ne laittaa aamullakin likoamaan mutta ainakin kymmenen tuntia tarvitaan siihen. Kun olin tehnyt jo aiemmin päivällä "henkisen" päätöksen ryhtyä tähän keittohommaan, tulihan siinä mieleen, että keitossahan sopisi olla jotain lihaa. Niinpä menin pakasteita tutkimaan ja kuinka ollakaan löysin paketin koillismaalaista poron potkaa. Se paketti sitten nostettiin sulamaan ihan siihen auringonpaisteeseen. Laskin mielessäni, että jos sen ehdin päivän mittaan sulattaa, voin jo illalla keittää lihankin valmiiksi. Näin myös toteutui tämä osa ruuan valmistuksesta ihan aikataulussa. Tuli sitten hyödynnettyä kesän harvinaista aurinkoista ilmaa tälläkin tavalla.

Olin siis päässyt sekä slow foodin että jonkinlaisen lounaissuomalais - koillismaalaisen fuusioruuan laiton makuun. Hetken pohdin, että noinkohan tästä jotain tulee. Tässähän sopii jo heittää, että "rohkea tämänkin rokan syö". 

Ohje tässä, 3-4 hengelle:
- laita kattilaan pari desilitraa kuivia herneitä ja litra (reilu) vettä ja anna liota yön yli.
- seuraavana päivänä kuumenna herneet liotusvedessä kiehuvaksi ja kerää veden pinnalta mahdollinen vaahto ja herneen kuoret. Nostelin itse reikäkauhalla siitä keittoveden pinnasta, eikä ollut käytännössä vaahtoa eikä kuoria juuri lainkaan. Keitä herneitä tunti kevyesti poreilevassa vedessä.
- tunnin kuluttua lisää liha keittoon (keittoani varten siis olin irrotellut edellisenä iltana keittämäni lihan luista ja pilkkonut pieniksi paloiksi). Lihaa voi olla 300-500 grammaa. Lisää myös suolaa 1,5 teelusikallista ja pilko mukaan 1-2 sipulia.
- keitä vielä toinen tunti, jonka jälkeen tarkista makua, siis onko sopivasti suolaa. Minä en muita mausteita lisäillyt, mutta jotkut haluavat lisätä meiramia ja pippuria. Sitten seuraavalla kerralla minäkin lisään.
- huomasin myös, että kahden tunnin keittämisen jälkeen piti hieman miettiä onko sopivan paksua ja taisin hieman lisätä vettä.


Sitten ei, kun syömään. Toivon, että tällä tavalla voit onnistua. Lihaahan ei hernekeittoon välttämättä tarvita ja hyvää on kasvisruokanakin. Tiedän kyllä, että harvoin on pakasteessa poron tai hirvenlihaa ja kaupasta voisi ostaa jotain rasvaisempaakin lihaa, jos sitä haluaa joukkoon keitellä ja ihan sikanautasäilykekin tekee mukavan ruokaisan vaikutuksen keitossa myös. Kuten huomaat, tuli tehtyä raparperikiisseliä jälkiruuaksi. Kovin on samanlaiset nätit värit keitossa ja kiisselissä. Joten bon appétit, sanoisi ranskalainen tähän!

 
 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ranskalaista luumupiirakkaa itsenäisyyspäivän kahvihetkessä - tällä kertaa ohje myös gluteenittomana piirakkana

Hiusten värinä harmaa - miten minusta tuli harmaahiuksinen

Onko 70 uusi 50 - ja miltä nyt tuntuu?