keskiviikko 2. elokuuta 2017

Kirjastoon - nyt lastenosastolle

Kyllähän kesälomaani aina yksi kirjastokäynti mahtuu :) Tällä kertaa suuntasinkin Oulun suuren maakuntakirjaston lastenosastolle. No, pääasiassa sellaisissa nostalgisissa tunnelmissa menin, kun mummoilufiiliksissä tuli olo, että piti mennä tarkistamaan löytyykö omaa, lapsuudenaikaista suosikkikirjaa (kirjasarjaa) hyllystä.


Sinne siis suuntasin ja huomasin monta todella ilahduttavaa seikkaa lastenosastolla. Kaikki oli jotenkin niin viehättävää lapset huomioivaa, oli penkit ja pöydät, koristelujakin, jotka luovat viihtyisää lasta huomioivaa olotilaa ja toivoakseni myös saavat lapset kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta.

Mitä siis hain? Hain hipsuvarvasta ja nököhammasta, joista en luonnollisestikaan muuta muistanut kuin auttavasti että tuon nimisiä hiirulaisia oli seikkailussa mukana. En ollut edes googlettanut etukäteen, kun olin niin tohkeissani siitä, että kirjastossa kaikki selviää. Ja selvisihän se, että kyseinen kirjasarja löytyi varastosta. Kuten siis arvelinkin, ei enää kuulu nykylasten kirjoihin, mutta aivan erinomaisen palvelun myötä sain kaikki kirjat luettavakseni. Istahdin siinä hetkeksi lasten tuolille ja otin oheisia kuvia siinä odotellessa.



Kirjat olivat tosiaan niin pienikokoisia kuin muistelinkin. Kirjailijakin selvisi ja oli ilahduttavasti suomalainen Helmi Krohn, joka oli myös suomentaja, kirjallisuuskriitikko jne.





Muistan niin mahdottoman hyvin sen, kun kävin koulun alettua ja lukemaan opittuani ihan itse kodin läheisessä kirjastossa, joka sijaitsi vanhan huvilamallisen (vieläkin rakennus löytyy Nurmosta, lapsuuden syntymä- ja kotipaikkakunnalta) rakennuksen toisessa päässä apteekin yläpuolella toisessa kerroksessa. Jotenkin muistan, että olisin toisinaan istahtanut sinne lasten kirjahyllyn eteen ahnehtimaan ne ensimmäiset lukuhetket ennen kuin sitten lainasin kirjat mukaani. Nämä kyseiset kirjat sisältävät näin aikuisen mukaan todella nopeasti luettavia kertomuksia. Niin luin minäkin jonkin kertomuksen tällä kertaa siinä kirjaston lasten tuolilla istuen kymmenessä minuutissa (max).

Luettuani nyt yhden näistä kirjoista ja selailtuani muita, palautin ne kaikki samanaikaisesti jonkinlaista sekä mielihyvää että haikeutta tuntien. Tuli niin mieleen, että joka aikakaudella on omat kirjansa myös lapsille. Nämä olivat omia muistojani ajalta, jolloin siirryin kohtalaisen aktiiviseksi kirjojen lukijaksi.
Tämän kirjastoreissun pohjalta odotan kovasti niitä päiviä, jolloin voin viedä rakkaita lastenlapsia myös kirjastoihin. Juu ja ihan varmasti luetaan silloin niitä kirjoja, jotka kuuluvat tähän aikaan :)

Mutta luinko siis mitään tänä kesänä? Viime vuonnahan aloitin blogikirjoitukseet nimenomaan kirjastokäynnistä ja kesäisistä lukukokemuksista. Kauniiksi lopuksi tälle jutulle se, että tämän kesän kirjojen lukukokemukset olivat varsin ailahtelevaisia Enni Mustosen Ruokarouvan tyttärestä ja Paul Coelhon Alkemistista Virpi Hämeen-Anttilan Koston kukkiin ja Henning Manckelin Ruotsalaisiin saappaisiin. Ihan oikeasti siirryin dekkareiden pariin minäkin ja jo oli aikakin sanoisin! Nyt vain kohti syksyn ja talven lukuhetkiä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti