Hiusten värinä harmaa - miten minusta tuli harmaahiuksinen

Hiukset ovat käsittäkseni monilla kohtalaisen merkityksellinen juttu ulkonäköön liittyen ja ainakin iän myötä. Joskus olen huomannut, että hiusten väri on hiuksiin liittyvä ja pohdintaa aiheuttava ulkonäköseikka. Tällä kertaa halusin kertoa siitä miltä tuntuu olla harmaahiuksinen. Tässä jutussa kerron myös miten minusta tuli minä eli minkälainen prosessi oli muuttua "omanvärisekseen". Hiuskuvat on ottanut meidän vanhin lapsi täällä käydessään. Kiitos @jasuwolf 


Hiusten oma väri eri ikäkausina, luonnollisia muutoksia

Meillä kaikillahan on luontaisesti joku tietty ja usein muuttuva hiusten väri, joka leimaa lapsuutta, nuoruutta, mutta myös aikuisuuttakin, jos hiuksia ei värjätä. Minulla on hiusten väri ollut varmaankin sellainen maantienvärisen ja keskiruskean väliltä aina aikuisikään saakka. Ehkä kolmenkymmenen-neljänkymmenen ikävuosien välillä hiuksiani alettiin värjätä. Ei siinä mitään ihmeellistä, osa hiusten hoitoa useimmilla. Varmaan alkuaikoina väri oli mahdollisimman lähellä sitä omaa senaikaista väriä, mutta hieman tummahkompaa väriä laitettiin pitkään ennen kuin havahduin.

Jonkinasteisena hämmästyksenä huomasin noin 50 -vuotiaana, että nyt se tapahtuu - juurikasvu on tosi vaalea. Koska oli menossa tärkeä elämänvaihe eli kirjoitin väitöskirjaani loppusuoralla, ei tilanteeseen sopinut mitenkään se, että aloittaisin hiusten väriä muuttamaan. Oli muutakin mihin suunnata energiaa. Kertoneekohan siitä, että halusin itse hallita sitä miten muutos menee. Ei olisi riittänyt, että olisin antanut kampaajan siinä tilanteessa päättää miten muutetaan. Niinpä tuli varmaan muutaman vuoden viive siihen milloin sitten päätin ryhtyä muutokseen.

Tässä kohdassa haluan sanoa, että hiusten värin muutos omaa ikäkautta vastaavaksi on myös sellainen henkinen päätös. Ainakin minulla se oli. Taisin muutamankin kerran sanoa kampaajalle prosessin aikana, että ainahan me sadaan väriä päähän, jos siltä tuntuu. Koin varmaan läpi kaikki ne tunteet kuin luultavimmin useimmat tuossa tilanteessa.

Miksi siis arkailla muutosta harmaapäiseksi??? Oletko sinä pohtinut asiaa? Oletko kenties ajatellut, että se muuttaa asenteita sinuun? Että olet sitten semmoinen "mummo", "ikäloppu vanhus" tai jotain muutakin, johon et haluaisi leimautua ihmisten mielissä. Että sinut koettaisiin edelleen sellaiseksi kuin olet, vaikka sitten olisit viiskymppinen tai kahdeksankymppinen. Tässä kohdassa on tarpeen todeta jälleen, että ikä on oikeasti numeroita tässäkin asiassa. Ei hiusten väri muuta sinua ihmisenä. Se on vain väriä. Ja loppujen lopuksi ei kaikilla oma värikään olen iän myötä harmaa, se voi olla mitä vaan. Olet sen värinen kuin haluat luomuna tai kampaajan käyntien/kotivärjäyksen kautta.

Muutokseni nykyisiin hiuksiin kampaajan tuolin kautta

Koska siirryin ns omaan väriin pitkän prosessin kautta, lienee hyvä kertoa muutama juttu, jota tehtiin. Kun päätös oli tehty eli olin kypsä muutokseen, niinpä niin - tarvittiin vielä värjäämistä. Ryhdyttiin vähitellen käyttämään hiuksissa raidottamista. Haettiin sopivia vaaleita ja harmaaseen sointuvia sävyjä raitoihin. Nimittäin lähtötilanteessa olin aika tummahiuksinen, kun nyt katselen tuon ajan kuvia.

Tässä vaiheessa omien hiusteni oma väri paljastuikin luonnostaan sekaväriseksi. Minulla on oikeasti hiuksissa tummia raitoja, jotka osittain näkyvät näissäkin kuvissa. Kerron tästä vielä yksityiskohdan myöhemmin. Joten hiuksiini haettiin tasapainoa niin, että oma "hieman raidallinen" värini sai tukea. Täytyy myös todeta, että päänahkani on aina kärsinyt värjäämisestä, joten aika paljon olen myös kokenut sen suhteen tarpeettomia kipuja kampaamon tuolissa. Tuo raitojen tekeminen piti lopulta lopettaa päänahan takia.

Jos nyt säikähdät miten hirveän paljon työtä tehtiin, eihän se oikeasti ihan mahdotonta ollut. Olen aina käynyt suht säännöllisesti kampaajalla leikkauttamassa hiukseni. Joten joidenkin leikkauskertojen yhteydessä otin raitoja. Se oli sinänsä minulle helppo ratkaisu, siis tämä toteutus. Joka kerta hiuksia leikattaessa, niitä vanhoja värjättyjä hiuksia jäi kampaamon lattialle. Jotenkin tykkäsin.

Hiusteni pituudesta yleensä ja tämän muutosprosessin aikana vielä jotain. Minulla on ollut yleensä sellaiset leukapieliin ulottuvat hiukset. On ollut kerrostettua ja polkkaa, mutta lähestyessäni kuuttakymmentä, hiukseni leikattiin aivan lyhyeksi. Muistin, että nuorena tyttönä minulla oli joskus lyhyet hiukset (muistattehan ajan Twiggy -tyylistä ym) ja koska tuohon muutosvaiheeseeni alkoi nykyinen pixie -tyyliksi kutsutta leikkaus tulla yleisemmäksi, päätin muuttaa leikkausta. Joten hiukseni leikattiin lyhyeksi, aika lyhyeksi. Se oli semmoinen "viimeinen niitti", että sen koommin ei mitään väriä ole hiuksiini laitettu. Sen jälkeen on ollut tosi helppo olla. Jos olisin ihan alussa, silloin noin 53 -vuotiaana leikkauttanut ihan lyhyet hiukset, koko prosessi olisi ollut niin paljon helpompi ja ennen muuta nopeampi.


Miten hoidan hiuksiani nyt

Uskoisin, että hiusten hoitaminen ja se mitä aineita käytän on aina ollut riippuvainen siitä mitä milloinkin minulle on suositeltu. Olen ollut sellainen helposti innostuva, kun huomaan kampaajan käyttävän jotain suihketta hiusten pesuun ja muotoiluun. Juu, tuntuu siltä, että juuri sitä tarvitsen.

Tässä ensimmäisessä kuvassa ovat ne tuotteet, joita käytän hiusten pesussa. Kerran viikossa pesen ne DS Blond shampoolla. Sellaista suositellaan vaaleiden ja harmaiden hiusten pesuun. Minulle se ehkä antaa hieman kiiltoa, toivottavasti myös volyymia. Mitään värivaikutusta ei minun hiuksiin ole ollut. Se on hyvä, että on UV suojaa (ei nyt talvella mitään merkitse), mutta kesäkautena tärkeä. Muina kertoina pesen sillä hetkellä (ja paikassa, kuten mökillä) käytössä olevalla shampoolla ja hoitoaineella. Nyt on käytössä nuo Balmain -merkkiset, jotka ovatkin kohta loppumaisillaan. Joten jotain uutta tulen tarvitsemaan. Tähän valintaan haluaisin apua. Tällaiset runsaat, ohuet hiukset tarvitsee täsmäaineita.


Pesen mielellään illalla, sillä hiusten kuivaaminen ja se käsittely siedettävään kuntoon tai peremminkin lookiin on sellainen painajainen ja joka kerta. Siispä pesen hiukset mieluiten illalla niin, että ehdin tehdä nuo kuivaustoimenpiteet. Kampaan ne ja annan jonkin aikaa, 15 minuuttia yleensä, kuivahtaa. Tässä kohdassa hyvä kikka on kääriä hiukset vanhaan teepaitaan!!! Hiukset jostain aivan ihmeellisestä syystä ikäänkuin vetäytyvät laineille. Siis kannattaa kokeilla. Heh - oma teepaitani on muuten harmaa, noin kevennykseksi tähän juttuun :)


Kun hiukset ovat hieman kuivahtaneet, föönaan ne. Vähän sellaisella isohkolla harjalla rennolla otteella. Oikeastaan pitkään olen käyttänyt marketeista saatavaa EIMI -merkkistä Wellan muotovaahtoa. Föönauksen jälkeen ja jos tuntuu siltä, että haluaa lisäkohotusta hiuksiin, otan ikivanhat papiljotit esiin!!! Tämä on näitä uusia kikkojani varsinkin iltaisin föönauksen jälkeen. Annan olla jonkin aikaa papiljotit päässä, otan ne pois ja yleensä tuossa vaiheessa olen jo menossa nukkumaan. Saavat sitten yön vain asettua. Jos pesen hiukset aamulla, annan hiusten hieman levätä ja sitten kevyesti harjaan ne auki ja otan esille kähertimen, BabyBliss -merkkinen. Oikeastaan aina kuitenkin käherrän. Laitan ennen kähertämistä useimmiten hiuksiini kuvassa näkyvää Cutrin MUOTO -suihketta suojaamaan hiuksia lämpökäsittelyltä. Sitä voi käyttää kosteisiin ja myös kuiviinkin hiuksiin, jolloin se sopii aamulla käytetäväksi. Käherrän hiuksia ihan juuresta nostamalla niitä vähän ylöspäin ja sitten kevyesti vedän kähertimen hiusten läpi latvoihin saakka. Joskus innostun ja saatan pyöräyttää jonkinlaisen kiehkuran latvoihin tai kasvoja kehystämään. Näitä juttuja olen opetellut kampaajilta. Oikeasti hiukset pysyvät parempina ja ehkä vähän puhtaampinakin pidempään, kun ne nostaa irti päänahasta. Jos lisään lopuksi hiuskiinnettä, minulla on sitä varten tuo DS -sarjan keskivahvan pidon antava UV -suojattu suihke. En usein käytä hiuskiinnettä, ehkä minun mittapuun mukaan jonkinlainen pakko olla turhake.

Nuo muut aineet ovat tarpeen toisinaan. Ne ovat niitä, joita olen innostunut ostamaan kampaajalta. Joskus semmoisena huonona hiuspäivänä suihkutan esim. kuvassa näkyvää label.m sarjan kuivashampoon ja volyymia tuovan spraysuihkeen sekamuotoa tai Redkenin WaxBlast ainetta ja pörrötän hiuksiani. Mukavasti hiukset saavat eloa. Toisinaan käytän pelkkää kuivashampota (ei kuvassa), jos hiukset tuntuvat likaisilta enkä ehdi niitä pesemään. Ja pakko lisätä, että täällä karanteeninomaisissa kotioloissa menee ihan hyvin vähemmilläkin hiustenhoidoilla monta päivää. Jos on "bad hair day", saatan kiinnittää niskaan jonkinlaiselle sykerölle.


Lopuksi hyvinvoinnista, perimästä ja miltä nyt tuntuu

Kirjoitin tässä alkuvuodesta jutun omista hyvinvointitavoitteistani ja itsestä huolehtimisesta.  Tästä linkistä pääset lukemaan sen http://mrs60something.blogspot.com/2021/01/uusi-vuosi-ja-muutama-omakohtainen.html 
Kysyin viimeksi kampaajalta päänahan ja hiusten kunnosta. Hänen mielestä ei ollut tarvetta mihinkään hoitoon niiden suhteen. Joten ihan hyvältä tuntuu, että olen pärjännyt omilla opeilla ja tällä lailla voin jatkaa hiusten hoitamista.

Sellaisen havainnon omasta hiusten väristäni tein, että tosiasiassa meidän isällä oli iän myötä juuri samanlaiset hiukset. Saatoin joskus miettiä, miten jollakin voi olla muutoin vaaleanharmaiden hiusten joukossa tummia hiuksia. No, sieltä olen perimässä saanut oman nykyisen värini. Ehkä mietit nyt miltä omien vanhempiesi hiukset näyttävät tai näyttivät. Siitäpä voit ennakoida miten ehkä sinun tilanteesi tulee olemaan. Meidän äitillä oli muuten aivan täydelliset blondivaaleanharmaat hiukset. Ei sekään olisi ollut hassumpi vaihtoehto.

Tosiasiassa hiuksien värillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka olet, minkä ikäinen olet ja miten elät elämääsi. Jos sinun on luonnollista värjätä ja se sopii sinulle, tee se. Tiedän monia upeita naisia, joilla on aina värjätyt hiukset. Ja se on aivan ok. Kukaan toinen ei voi siihen mitään sanoa. Sen sijaan, jos olet miettinyt antaa hiustesi värin muuttua sellaiseksi kuin se sinulla luonnostaan on, tässäpä minun esimerkkini niitä. Rohkenen sanoa, että tee se ennemmin kuin myöhemmin. Ja aina voit palata värjäämiseen, jos kaduttaa. se on muuten helppoa!

Helmikuu on jo täydessä vauhdissa, nautitaan talvisista päivistä ja lisääntyvästä valosta. Ja usko pois kuukauden päästä aurinko jo oikeasti lämmittää!

This post is about hair color when you get older. My process was rather long to get my new hair but I thin I am worth of it. Have a lovely February!

Kommentit

  1. Tervehdys! Olipa hauska sattuma, että löysin polkuni tänne sinun blogiisi Sopusointujen kautta. Sinulla on hurmaavat hiukset. Juuri aamulla itsekseni pohdin, että omat kutrini ovat niin luomut, että harmaantuminen tulee kuin luonnostaan osaksi hiuksiani. Värjäys-, leikkuukierrekokeilu oli ajankohtainen noin 20 vuotta sitten. Tulipahan kokeiltua. Tärkeintä kaiketi on, että jokainen kokisi olonsa mahdollisimman hyväksi omassa itsessään. Aurinkoisen kevään toivotuksin, Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tuija! Huomaan, että minun on turha enää pahoitella myöhäistä vastausta, kun on jo syksy. En ollut saanut jostain kumman syystä mitään viestiä kommentistasi. Olipa kiva, kun olit löytänyt tiesi juttuuni. Jos sittenkin olen vastannut keväällä enkä enää sitä muista, sekin on outoa, että tämä järjestelmä ei omia vastauksianikaan talleta itselle näkyväksi. Joka tapauksessa iloa syksyysi, Margit

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ranskalaista luumupiirakkaa itsenäisyyspäivän kahvihetkessä - tällä kertaa ohje myös gluteenittomana piirakkana

Onko 70 uusi 50 - ja miltä nyt tuntuu?