Keittoa ja kuulumisia

Ajattelin kirjoitella tällä kertoa hieman kotikuulumisia keittokattilan ääreltä. Nimittäin tein yksinkertaista kaalikeittoa ja kerron teillekin miten sen tein. Ne. jotka ovat minua seuranneet pitempään, ehkä muistavat, että silloin tällöin teen jotain yksinkertaista keittoa. Ja keitothan on yleensäkin helppoja ruokia ja maku vain paranee uudelleen lämmittäessä. Niistä on kiva raportoida muillekin. Kaikkihan me kotien ruokavastaavat tiedetään miten juuttuu samoihin resepteihin jatkuvasti. Itse ilahdun aina, kun löytyy jotain helppoa kokattavaa.

Tähän keittoon päädyin ostamaan kaalin, joka oli tarkoitettu kääryleitä varten. Käytin siitä puolet. Lisäksi keittoon käytin porkkanaraastetta ja jauhelihaa. Lihan voi jättää poiskin, mutta antaahan se vähän ruokaisuutta, jos ei halua ihan vegaanista ruokaa tehdä. Aluksi paistoin sipulia ja valkosipulia paistinpannulla ja laitoin ne pataan. Sitten lisäsin pataan pilkotun kaalin ja porkkanaraasteen. Lorautin joukkoon hieman, ehkä puoli desiä, valkoviinietikkaa. Olin sen kanssa maltillinen. Nesteeksi laitoin aluksi noin litran kasvislientä (kasvisliemikuutiosta tein). Annoin keiton kiehua hiljalleen pari tuntia. Keittämisen aikana voi lisätä nestettä tarpeen mukaan. Muista sekoittaa välillä. Maustamiseen voi käyttää lopuksi suolaa, mustapippuria ja oman maun mukaan yrttejä. Ja todellakin tuli reilun kokoinen annos ja maku vain parani uudelleen lämmittäessä.

Sitten vähän kuulumisia sopivasti keittokattilan ääreltä. Kun kokkailin ja laitoin meille lautaset pöytään, mietin miten simppelisti meillä eletään. Joskus toivon, että olisin hieman rouheampi ja koristeellisempi. Ja todellakin seuraan ja ihailen edelleen erityisesti ruotsalaisia ja ranskalaishenkisiä instatilejä. JA oikeastikin olen miettinyt laittaa liinan keittiöön. Uuh, että mahtaako löytyä jotain kivaa.

Meillä käytetään päivästä toiseen samoja suomalaisia Arabian / Iittalan astioita enkä mitenkään kikkaile. Nyt oli tavallinen arkipäivä, joten silloin vähiten teen mitään erityistä kattauksen suhteen. On tosin helpottavaa, kun on tullut hankittua aika selkeän tyylisiä astioita ja sillä lailla on ajatonta tyyliä. Kuvaa varten nappasin mökille menossa olevat siniset kangasservetit. Nimittäin meillähän on edelleen tilanne, että aiemmat kodinhoitohuoneessa olleet kattaustarvikkeet, lautasliinat ja monet tavarat ovat vieläkin siellä täällä ympäri taloa säilössä.

Kodinhoitohuoneen remontti on oikeastaan loppusuoralla. Mies on tehnyt itse käytännössä kaiken aina muiden hommien välillä. Onneksi pyykkihuolto on toiminut koko ajan, mutta on joutunut kyllä venyttämään pinnaa sen suhteen, että tavaroita on missä milloinkin. Aika malttamattomana odotan, että pääsen siirtämään tavaroita kaappeihin. Samalla on edessä myös karsimista ja muutoinkin keittiötarvikkeidenkin uudelleen sijoittamista. Meidän kodinhoitohuone tulee olemaan eräänlainen apukeittiö, jossa hoidetaan pyykit samassa tilassa. Ja varmuudeksi kerron jo, että tulee aika simppeli lopputulos. Taisi tulla selväksi, että simppeliä olla pitää. Vanhaan taloon kun tehdään muutosta, täytyy noudattaa olemassa olevia mahdollisuuksia. Eli seiniä ei ole purettu, mutta kaikki pinnat on uusittu ja kalusteet ovat luonnollisesti uudet. Sitä milloin voin ottaa kuvia ja kertoa tarkemmin, en uskalla vielä aikatauluttaa. Valmista tulee ajallaan.

PS Pahoittelut kuvista, joista tuli todella hämäriä. Päivä oli pilvinen, mutta en nyt niitä poistakaan. 

Lokakuisia terveisiä meiltä! Voikaa hyvin!